Here be a line, if not the image is missing
 

Käyrät ja pinnat

Aloitussivu

xy-tason käyrä voidaan periaatteessa määritellä kahdella tavalla — joko koordinaatteja x ja y sitovana yhtälönä tai parametriesityksenä, jolloin kumpikin koordinaatti esitetään funktiona käyräparametrista. Jokaista parametrin arvoa vastaa tällöin käyrän piste (x,y).

M Tasokäyrä

 

xyz-avaruudessa käyrää vastaa pinta. Tällöin esityksenä voi olla koordinaatteja x, y ja z sitova yhtälö. Vaihtoehtona on parametriesitys, jossa kukin koordinaatti esitetään funktiona kahdesta parametrista.

M Pinnan esitysmuodot

 

Yksinkertaisin käyrä on ympyrä ja yksinkertaisin pinta pallo.

M Ympyrä ja sen yhtälö
M Ympyrän parametriesitys
M Pallon yhtälö

 

Toisen asteen käyräksi kutsutaan käyrää, jonka yhtälö koordinaattien x ja y suhteen on toista astetta. Ympyrä on tällainen käyrä. Muita toisen asteen käyriä ovat ellipsi, hyperbeli ja paraabeli. Ympyrä on ellipsin erikoistapaus. Näitä käyriä kutsutaan usein kartioleikkauksiksi, koska ne syntyvät kartiopinnan tasoleikkauksina.

M Ellipsi
M Hyperbeli
M Paraabeli
M Kartioleikkaukset

Esimerkkejä

  1. Määritetään ympyrän yhtälö kun ympyrän keskipiste on (2,2)  ja säde 5  .

    Ympyrän yhtälö on (x − x0)2 + (y − y0)2 = r2   , missä (x0,y0)  on keskipiste ja r  säde. Sijoitetaan arvot kaavaan

    (x − 2)2 + (y − 2)2 = 52


  2. Määritetään pisteiden (0,0)  , (0, 1)  ja (3,0)  kautta kulkevan ympyrän yhtälö.

    Muodostetaan yhtälöryhmä käyttäen ympyrän kaavaa:

    ( |{ x20 + y20 = r2    2           2    2 |( x0 + (1 − y0) =  r   (3 − x0)2 + y20 = r2

    Aloitetaan yhtälöryhmän ratkaisu merkitsemällä kahden ensimmäisen lausekkeen vasemmat puolet samoiksi ja ratkaisemalla siitä y0   :

    x2 + y2 = x2 + (1 − y )2  0    02    0         02      y0 = 1 − 2y0 + y0       1 = 2y0       y  = 1-       0   2

    Ratkaistaan vastaavasti x0   :

    x20 + y20 = (3 − x0)2 + y20           3      x0 = --           2

    Ympyrän keskipiste on siis (3∕2,1 ∕2)  . Ratkaistaan säde r  ensimmäisestä yhtälöstä:

    (3)2 + ( 1)2 = r2  2  ∘ --2   ∘ --       10      5 r =   ---=    --        4      2

    Kysytyn ympyrän yhtälö on      3 2        1 2   5 (x − 2) +  (y −  2) =  2   .

  3. Etsitään ympyrälle (x + 1)2 + (y − 5)2 = 8  pisteen Q =  (0, 2)  kautta kulkeva tangentti.

    Ympyrän säde on √ --   8  . Pisteen Q  etäisyys ympyrän keskipisteestä P =  (− 1,5)  on
            ∘ --------------------   √ ---  √ -- |−QP→ | =   (− 1 − 0)2 + (5 − 2)2 =  10 >   8,

    eli piste Q  on ympyrän ulkopuolella. Pisteen Q  kautta kulkeva tangentti on muotoa:

    y − 2 =  k(x − 0)        y − 2 = kx   kx −  y + 2 = 0

    Muodostetaan yhtälö käyttäen tietoa, että tangentin ja ympyrän keskipisteen etäisyys on lyhyimmillään säteen √8--  verran.
    Pisteen (x0,y0)  etäisyys suorasta ax +  by + c = 0  saadaan kaavalla

    |ax0-+-by0 +-c|    √a2-+--b2   .

    √ --   8 = |k-⋅ (−∘ 1-) +-(−-1) ⋅ 5-+-2|               k2 + (− 1)2            √ --  |− k − 5 + 2|              8 = --√----------        √ -√ -------  k2 + 1          8  k2 + 1 = |− k − 3|                             2        8 ⋅ (k2 + 1) = |− k − 3|        8k2 + 8 = k2 + 6k + 32                2              7k  − 6k − 1 = 0                             1             k = 1 tai k = − --                             7

    Tangenttien yhtälöt ovat

                        1 x − y + 2 = 0 ja  − -x − y + 2 =  0.                     7

    kuvaaja1

  4. Selvitetään pallon  2    2    2 x +  y + z  − 2x + 4y −  8z − 4 = 0  säde ja keskipiste muuttamalla se ensin keskipistemuotoon.

    Järjestellään termejä uudelleen ja käytetään neliöksi täydentämistä:

                    x2 + y2 + z2 − 2x + 4y − 8z − 4 = 0               x2 − 2x + y2 + 2 ⋅ 2y + z2 − 2 ⋅ 4z = 4  2         2    2            2   2            2        2    2   2 x  − 2x + 1  + y +  2 ⋅ 2y + 2 + z − 2 ⋅ 4z + 4 = 4 + 1 +  2 + 4                   (x − 1)2 + (y + 2)2 + (z − 4)2 = 25 = 52

    Saadusta keskipistemuodosta nähdään, että ympyrän keskipiste on (1,− 2,4)  ja säde 5  .

  5. Ellipsin akselit ovat koordinaattiakselien suuntaiset, ison akselin pituus on 12  , ja pienen akselin pituus on 4  . Määritetään ellipsin yhtälö.

    Ellipsin kaava on x2-  y2- a2 + b2 = 1  , missä a  on puolet ison akselin pituudesta ja b  puolet pienen akselin pituudesta. Kysytyn ellipsin yhtälö saadaan sijoittamalla arvot a =  6  ja b = 2  .

     2    2 x--+ y--=  1 62   22

    Yhtälö voidaan muuttaa toisen asteen käyrän muotoon kertomalla puolittain luvulla  2 6 =  36  .

    x2       y2 -2-⋅ 36 +-2-⋅ 36 = 1 ⋅ 36 6      2 2   2       x  + 9y  − 36 = 0


  6. Origokeskeisen R-säteisen pallon sekä ruuvipinnan parametriesitykset.

    M
    Esimerkkejä pintojen parametriesityksistä
 

Harjoitustehtäviä

 
 

  1. Mikä on ympyrän yhtälö, kun

    1.   keskipiste on (2,3 )  ja säde on 3

    2.   keskipiste on (− 1,0)  ja säde on 1

    3.   keskipiste on (9,− 3)  ja säde on 4  ?

  2. Onko piste a  ympyrän P  sisä- vai ulkopuolella?

    1.   a = (0,1), P : (x − 2)2 + (y − 2)2 = 6

    2.   a = (− √5,-1), P : x2 + y2 + 4x + 2y + 1 = 0

    3.               √ --       2    2 a = (6,7 + 3  5), P : x +  y − 14y −  32 = 0

    4.   a = (0,0), P : (x − 4)2 + (y + 3)2 = 16

  3. Määritä pisteiden kautta kulkevan ympyrän yhtälö:

    1.   (0,0)  , (0,2)  ja (4,0)

    2.   (− 1,2)  , (0,3 )  ja (4,− 1)

  4. Määritä ympyrän tangentti, joka kulkee pisteen a  kautta

    1.   2    2 x  + y −  2x − 4y − 20 = 0, a = (4,6)

    2.  x2 − 4x + y2 = 1, a = (1,2)

    3.  (x − 1)2 + (y + 1)2 = 52, a = (6,− 4)

  5. Mikä 2. asteen käyrä?

    1.   2     2 x  − 4y  − 4 = 0

    2.    2     2 4x  + 9y  − 8x − 18y + 12 =  0

    3.  x2 + y2 + 6x − 4y + 6 = 0

Tehtävien vastaukset:

  1. tehtävä
  2. tehtävä
  3. tehtävä
  4. tehtävä
  5. tehtävä