Ratkaiseminen : Algebrallisen ratkaisemisen menetelmät

Vakiokertoiminen epähomogeeninen yhtälö

Kertalukua n oleva lineaarinen vakiokertoiminen epähomogeeninen differentiaaliyhtälö on

y(n) + an-1y(n-1) + . . . + a1y' + a0y = R(x),

missä kertoimet ak ovat vakioita. Oikeanpuolen funktio R(x) voi olla millainen tahansa.

Yleisen teorian mukaan epähomogeenisen yhtälön yleinen ratkaisu saadaan summana vastaavan homogeeniyhtälön yleisestä ratkaisusta ja epähomogeeniyhtälön jostakin yksittäisratkaisusta. Viimeksi mainittu voidaan hakea esimerkiksi vakioiden varioinnilla.

Jos kuitenkin kyseessä on vakiokertoiminen yhtälö ja funktio R(x) on sopivaa tyyppiä, voidaan yksittäisratkaisu hakea helpommin yritettä käyttäen.

Millainen yrite on syytä valita vastaamaan tietyntyyppistä funktiota R(x), ilmenee seuraavasta taulukosta. Symbolit A, B, Ak ovat yritteen parametreja, jotka on määrättävä siten, että yrite toteuttaa yhtälön; a, b, w ja n ovat funktion R(x) lausekkeessa olevia vakioita.

R(x) yrite
aebx Aebx
Axebx, jos ebx on homogeeniyhtälön ratkaisu
Ax2ebx, jos myös xebx on homogeeniyhtälön ratkaisu
etc.
a sinwx            }

 b cos wx
a sinwx  + b coswx A sin wx + B cos wx
Ax sin wx + Bx cos wx,jos sin wx ja cos wx ovat homog.yht. ratkaisuja
etc.
polynomi astetta n polynomi astetta n,
ts.  sum n
  k=0Akxk
polynomi astetta n + 1,jos homog.yht. ratkaisuna on vakio
polynomi astetta n + 2,jos homog.yht. ratkaisuna on 1. asteen polynomi
etc.

Kutakin funktion R(x) muotoa vastaten on ensimmäisellä rivillä normaalisti sovellettava yritteen muoto. Jos kuitenkin tämänmuotoinen lauseke sattuu olemaan homogeeniyhtälön ratkaisu, ei se voi toteuttaa epähomogeeniyhtälöä millään parametrien valinnalla. Polynomin tapauksessa näin käy, jos karakteristisella yhtälöllä on juurena r = 0, eksponenttifunktion tapauksessa, jos juurena on r = b, ja sini-kosini-tapauksessa, jos juurina ovat r = ±wi. Näissä tapauksissa on yritteeseen lisättävä kertoimeksi x. Jos juuret ovat kaksinkertaisia, otetaan kertoimeksi x2 jne.

Taulukkoa voisi jatkaakin, mutta esitetyt tapaukset ovat tärkeimmät. Ne tulevat esiin erilaisissa sovelluksissa, mm. värähtelyprobleemoissa.

Että em. yritteet toimivat, ei ole itsestään selvää. Suorilla laskuilla voidaan kuitenkin osoittaa, että näin on.


Esimerkki: epähomogeeninen vakiokertoiminen yhtälö
Teoria: epähomogeenisen yhtälön ratkaisujoukko
Ratkaiseminen: vakiokertoiminen homogeeniyhtälö
Ratkaiseminen: ensimmäisen kertaluvun epähomogeeninen yhtälö yleensä
Ratkaiseminen: toisen kertaluvun epähomogeeninen yhtälö yleensä
Sovellus: vaihtovirtapiirin pakotettu värähtely
Sovellus: vaihtovirtapiirin resonanssi
Sovellus: monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

SKK 15.5.2001