|
Simo K. Kivelä, 21.8.2002
Funktion approksimointi Taylorin polynomilla
Funktion f astetta n oleva Taylorin polynomi
kehistyskeskuksena x0 on
Kehityskeskuksen läheisyydessä tämä antaa yleensä varsin tarkan
approksimaation funktiolle, mutta siirryttäessä kauemmaksi
kehityskeskuksesta tarkkuus huononee nopeasti.
Tarkkuutta voidaan usein parantaa käyttämällä korkeammanasteista
polynomia, mutta tällöin laskentatyö lisääntyy ja äärellisen monella
numerolla laskettaessa esiintyvät pyöristysvirheet lisääntyvät.
Pyöristysvirheiden kumuloituminen voi olla niin merkittävää, että
korkeammanasteisen polynomin käytöstä saatava hyöty menetetään.
Asteluvun nostaminen ei periaatteessakaan aina auta: Funktion
Taylorin sarja, ts. Taylorin polynomien muodostama jono
ei aina suppene kohden funktiota kuin jollakin rajoitetulla
välillä, jonka keskipisteenä on kehityskeskus. Voidaan jopa
osoittaa, että se ei välttämättä suppene muualla kuin
kehityskeskuksessa (esimerkiksi funktio f(x) =
exp(-1/x2), f(0) = 0 kehityskeskuksena
origo).
Laskimissa ja tietokoneissa käytetyt algoritmit funktioiden
numeeristen arvojen laskemiseen eivät tämän takia yleensä
perustukaan ainakaan suoraan Taylorin polynomin käyttöön.
Niissä tavallisesti ensin palautetaan funktion argumentti (so.
muuttujan arvo, jolla funktion arvoa lasketaan) jollekin
rajoitetulle välille. Tällä välillä funktiota approksimoidaan
esimerkiksi sopivaa astetta olevalla Taylorin polynomilla,
mutta myös muunlaisia approksimointimenettelyjä käytetään.
Taylorin polynomien kuvaajia itse funktioon verrattuna voi
piirtää muuttamalla seuraavien kenttien sisällöt halutulla tavalla
ja lähettämällä syötteet laskettaviksi 'Piirrä'-painikkeella.
Funktion itsensä kuvaaja on musta, Taylorin polynomien kuvaajat
sitä punaisempia, mitä korkeampi asteluku on.
Harjoitustehtävä
Tutki seuraavien funktioiden Taylorin polynomeja vaihtelemalla
kehityskeskusta ja astelukua. Yritä erityisesti päästä selville
alueesta, jossa Taylorin sarja suppenee.
Voidaan todistaa, että Taylorin sarja suppenee avoimella välillä,
jonka keskipisteenä on kehityskeskus. (Se saattaa supeta myös tämän
välin päätepisteissä, mutta tätä ei ole niinkään helppoa päätellä
graafisista esityksistä.) Puolet avoimen välin pituudesta on sarjan
suppenemissäde. Teoria sanoo, että tämä on yhtä suuri kuin
kehityskeskuksen etäisyys lähimmästä funktion erikoispisteestä.
Tutki, miten havaintosi sopivat yhteen tämän tuloksen kanssa.
|