Ohessa kokeen tehtävät ratkaistuina Mathematicalla. Tarkoitus on antaa oikeat vastaukset ja näyttää, miten symbolista laskentaohjelmaa voisi käyttää. Ratkaisut eivät ota kantaa kokeen arvosteluun tai siihen, millainen esitys ylioppilaskokeessa vaaditaan.
Simo K. Kivelä
In[1]:=
![]()
Out[1]=
![]()
In[2]:=
![]()
Out[2]=
![]()
In[3]:=
![]()
Out[3]=
![]()
Kolmion pinta-ala näkyy helpoimmin kuviosta:
In[4]:=
![xlist = Range[0, 2.2, 0.1] ; ylist = xlist^3 ; Show[Graphics[{Line[Transpose[{xlist, ylist}]], Line[{{0, -16}, {2, 8}}], Line[{{0, 8}, {2, 8}}]}], Axes -> True, AspectRatio -> 1.5]](HTMLFiles/k01prtk_7.gif)
![]()
![[Graphics:HTMLFiles/k01prtk_9.gif]](HTMLFiles/k01prtk_9.gif)
Out[5]=
![]()
In[6]:=
![]()
Out[6]=
![]()
In[7]:=
![]()
Out[7]=
![]()
In[8]:=
![]()
Out[8]=
![]()
In[9]:=
![]()
Out[9]=
![]()
In[10]:=
![]()
Out[10]=
![]()
In[11]:=
![]()
![]()
Out[11]=
![]()
Siis vähintään 48 vetoa.
Sektorin säde:
In[12]:=
![]()
Out[12]=
![]()
In[13]:=
![]()
Out[13]=
![]()
Sektorin keskuskulma:
In[14]:=
![]()
Out[14]=
![]()
In[15]:=
![]()
Out[15]=
![]()
Minimiarvo ja eräs minimikohta:
In[16]:=
![]()
Out[16]=
![]()
Maksimiarvo ja eräs maksimikohta:
In[17]:=
![]()
Out[17]=
![]()
Muut minimi- ja maksimikohdat funktion
jakson mukaisesti
:n välein.![]()
In[18]:=
![]()
In[19]:=
![]()
Out[19]=
![]()
In[20]:=
![]()
Out[20]=
![]()
In[21]:=
![]()
Out[21]=
![]()
CDF = cumulative distribution function = kertymäfunktio
Suoran
ja paraabelin leikkauspiste:
In[22]:=
![]()
Out[22]=
![]()
In[23]:=
![]()
Out[23]=
![]()
Kohtisuoran suoran ja paraabelin leikkauspiste:
In[24]:=
![]()
Out[24]=
![]()
In[25]:=
![]()
Out[25]=
![]()
Hypotenuusan vektorimuotoinen yhtälö parametrina
:
In[26]:=
![]()
Out[26]=
![]()
Ratkaistaan hypotenuusan ja y-akselin leikkauspisteen y-koordinaatti sekä vastaava parametrin arvo:
In[27]:=
![]()
Out[27]=
![]()
Siis piste on
, mikä ei riipu kulmakertoimesta
.
In[28]:=
![]()
Määritellään funktio ja piirretään sen kuvaaja:
In[29]:=
![]()
Out[29]=
![]()
In[30]:=
![]()
Out[30]=
![]()
In[31]:=
![]()
![[Graphics:HTMLFiles/k01prtk_68.gif]](HTMLFiles/k01prtk_68.gif)
Out[31]=
![]()
Suurimman ja pienimmän arvon hakeminen:
In[32]:=
![]()
Out[32]=
![]()
In[33]:=
![]()
Out[33]=
![]()
In[34]:=
![]()
Out[34]=
![]()
In[35]:=
![]()
Out[35]=
![]()
In[36]:=
![]()
Out[36]=
![]()
Siis:
ja
.
In[37]:=
![]()
Ylen yksinkertaiset esimerkit ja varmistus, että ne täyttävät ehdot:
In[38]:=
![]()
In[39]:=
![]()
Out[39]=
![]()
In[40]:=
![]()
In[41]:=
![]()
Out[41]=
![]()
Todistus, jossa ei kyllä Mathematicaa tarvita:
In[42]:=
![]()
In[43]:=
![]()
Out[43]=
![]()
Jatkuvuuden perusteella on
, mikä edellä olevan perusteella on
.
Aluksi leikkauskuva pallon sisässä olevasta kuutiosta. Leikkaus on tehty pitkin kuution kahden vastakkaisen särmän kautta kulkevaa tasoa.
In[44]:=
![]()
Out[44]=
![]()
In[45]:=
![RowBox[{Show, [, RowBox[{RowBox[{Graphics, [, RowBox[{{, RowBox[{Line[Table[{Cos[t], Sin[t]}, ... ,, RowBox[{Text[x Sqrt[2], {0, 0.7}], Cell[]}]}], }}], ]}], ,, AspectRatio -> Automatic}], ]}]](HTMLFiles/k01prtk_96.gif)
![[Graphics:HTMLFiles/k01prtk_97.gif]](HTMLFiles/k01prtk_97.gif)
Out[45]=
![]()
Uloimman pallon säde siis
, kuution särmä
ja ja kuution sivutahkon lävistäjä
. Pythagoraan mukaan:
In[46]:=
![]()
Out[46]=
![]()
In[47]:=
![]()
Out[47]=
![]()
Kution sisällä olevan pallon säde:
In[48]:=
![]()
Out[48]=
![]()
Säteden suhde, pinta-alojen suhde tämän toisena potenssina ja tilavuuksien suhde kolmantena potenssina:
In[49]:=
![]()
Out[49]=
![]()
In[50]:=
![]()
Out[50]=
![]()
In[51]:=
![]()
Out[51]//BaseForm=
![]()
Rekursio täytyy onnistua näkemään annetuista termeistä:
In[52]:=
![]()
In[53]:=
![]()
Lisää termejä voi rekursiivisen määrittelyn perusteella helposti laskea:
In[54]:=
![]()
Out[54]=
![]()
Arvataan näiden perusteella yleinen lauseke
:n funktiona:
In[55]:=
![]()
Osoitetaan, että se antaa ensimmäisen termin oikein ja toteuttaa rekursiokaavan:
In[56]:=
![]()
Out[56]=
![]()
In[57]:=
![]()
Out[57]=
![]()
Määrätään raja-arvo:
In[58]:=
![]()
Out[58]=
![]()
Kompleksiluku ja sen liittoluku Mathematican antamana:
In[59]:=
![]()
Out[59]=
![]()
In[60]:=
![]()
Out[60]=
![]()
Muodostetaan kaksi kompleksilukua ja pannaan Mathematica tarkistamaan kaavan voimassa olo:
In[61]:=
![]()
Out[61]=
![]()
In[62]:=
![]()
Out[62]=
![]()
In[63]:=
![]()
Out[63]=
![]()
Tarkasteltavan yhtälön vasen puoli:
In[64]:=
![]()
Out[64]=
![]()
Ladataan lisäpaketti ja määritellään
ja
reaalisiksi:
In[65]:=
![]()
In[66]:=
![]()
Out[66]=
![]()
In[67]:=
![]()
Out[67]=
![]()
In[68]:=
![]()
Out[68]=
![]()
In[69]:=
![]()
Out[69]=
![]()
Ratkaisuista vain kaksi viimeistä ovat reaalisia ja siis kelpaavat:
In[70]:=
![]()
Out[70]=
![]()
In[71]:=
![]()
Out[71]=
![]()
In[72]:=
![]()
Out[72]=
![]()
In[73]:=
![]()
Out[73]=
![]()
Alkuarvoprobleemalle saadaan kaksi ratkaisua. Tutkitaan molemmat:
In[74]:=
![]()
Out[74]=
![]()
In[75]:=
![]()
Out[75]=
![]()
In[76]:=
![]()
Out[76]=
![]()
In[77]:=
![]()
Out[77]=
![]()
Siis 17 viikon kuluttua.
Converted by Mathematica (February 20, 2004)