LaTeX on tieteellisen, erityisesti matematiikkaa sisältävän tekstin käsittelyyn soveltuva järjestelmä, jolla voidaan tuottaa korkealuokkaisia dokumentteja joko paperille tulostettaviksi tai kuvaruudulla esitettäviksi. Periaatteessa kyseessä voi olla millainen teksti tahansa, mutta LaTeXia käytetään pääasiassa matematiikassa sekä luonnontieteellisillä teknillistieteellisillä aloilla.
Kyseessä ei ole tekstinkäsittelyjärjestelmä esimerkiksi Wordin tapaan. Oikeampi nimitys olisi ladontajärjestelmä.
Kirjoittaja kiinnittää huomionsa ensisijaisesti tekstin rakenteeseen: väliotsikot, kappalejaot, itse teksti, matemaattiset kaavat, kuvat ja kuviot, sisäiset ristiviittaukset, ulkoiset linkit jne. Ulkoasua (layout) ei ole syytä pohtia ainakaan aluksi: järjestelmän oletukset ovat varsin hyvät. Jos nämä eivät tyydytä, ulkoasua kannattaa säätää vasta lopuksi.
Kirjoittaja laatii tekstinsä rakennemerkintöineen jollakin tekstieditorilla ns.
ASCII-tekstitiedostoksi. Tätä kutsutaan lähdetieodostoksi, ja sen tyypin
tulee olla .tex (esim. foo.tex). Rakennemerkinnät ovat
kenoviivalla alkavia avainsanoja (esimerkiksi väliotsikkoa tarkoittava
\section, murtolukua tarkoittava \frac). Editorina ei
pidä käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa (kuten Wordia), koska tuloksena ei tällöin
ole ASCII-tekstitiedosto (ainakaan varmuudella). Sangen yleisesti käytetty editori
on emacs, mutta muitakin toki on. Myös notepad
(muistio) käy, vaikkei kovin näppärä olekaan.
Kun lähdetieodosto on valmis, se ajetaan latex-ohjelmalla (tai ns.
perus-TeXin tapauksessa tex-ohjelmalla), jolloin syntyy tyyppiä
.dvi (device independent) oleva tiedosto (foo.dvi).
Tätä voidaan tarkastella esikatselijalla kuvaruudulla. Jos ilmenee virheitä, nämä
korjataan lähdetiedostoon ja ajetaan uudelleen.
Ajon käynnistyskomento, esim. latex foo, kirjoitetaan komentoriville
(terminal-, command prompt -ikkuna tms.). Vaihtoehtona on käyttää jotakin LaTeXille
tarkoitettua työskentely-ympäristöä, joka sisältää editorin ja jossa
käynnistyskomento löytyy valikosta. Esikatelija käynnistetään komentoriviltä
(esim. xdvi foo), kuvakkeesta tai työskentely-ympäristön valikosta
(ellei se aukea itsestään).
Paperitulostus voidaan saada joko tulostamalla esikatselijasta suoraan tai muuntamalla
.dvi-tiedostosto dvips-ohjelmalla PostScript-muotoon
(foo.ps) ja tulostamalla tämä. Vaihtoehtoisesti .dvi-tiedosto
voidaan muuntaa dvipdfm-ohjelmalla pdf-muotoon (foo.pdf),
jolloin sitä voidaan lukea jollakin pdf-lukijalla ja tulostaa tästä. Ohjelmien
käynnistykset komentoriviltä, kuvakkeesta tai sopivasta valikosta.
Yhä yleisemmäksi on tullut edellä esitettyä uudempi menettely, jossa ei lainkaan
muodosteta .dvi-tiedostoa, vaan lähdetiedosto (foo.tex)
ajetaan pdflatex-ohjelmalla (perus-TeXin tapauksessa
pdftex-ohjelmalla) suoraan pdf-muotoon (foo.pdf).
LaTeX-ajo saattaa keskeytyä (ja usein keskeytyykin) syntaksivirheeseen. Usein
virhe on ilmeinen ja helppo korjata. Aina näin ei kuitenkaan ole, ja silloin
yleensä kannattaa tarkemmin tutkia ajosta syntyvää lokitiedostoa (foo.log).
Tämä on samassa hakemistossa kuin foo.tex ja yleensä löytyy myös
työskentely-ympäristön valikoista.
LaTeXin käytön periaatetta kuvaa seuraava kaavio:
Erityyppisten tiedostojen käsittelyssä tarvittavia ohjelmia ovat esimerkiksi seuraavat:
.tex |
editori | emacs, WinEdt (Windows), Notepad (Windows), ... |
.dvi |
esikatselu | xdvi (Linux), yap (Windows), ... |
.ps |
esikatselu, muunnos → .pdf |
Ghostview |
.pdf |
esikatselu, tulostus | Adobe Reader, Ghostview, Evince, ... |
| työskentely-ympäristö | TeXworks, Texmaker, LyX, WinEdt (Windows), TeXShop (Mac), ... |
Vaikkakaan työskentely-ympäristön käyttö ei ole välttämätöntä, se saattaa helpottaa LaTeX-koodin kirjoittamista ja ajamista. Mukana on usein editori, joka tukee LaTeX-koodin kirjoittamista ja usein myös auttaa tarvittavien rakenteiden löytämisessä. Eri ohjelmien käynnistämistä varten on painikkeet ja esikatselija usein käynnistyy automaattisesti. Edellä kuvatut vaiheet voidaan siten suorittaa yhtenäisestä käyttöliittymästä. Usein on myös mahdollista napauttaa hiirellä jotakin kohtaa esikatseluikkunassa, jolloin editorissa hypätään vastaavaan kohtaan.
LaTeXin pohjana on TeX, Donald E. Knuthin vuonna 1983 luoma ladontajärjestelmä ja kieli matematiikaa sisältävien rakenteisten dokumenttien luomiseen. LaTeX puolestaan on Leslie Lamportin kehittämä TeXin varaan rakennettu makropaketti, joka tekee dokumenttien kirjoittamisen helpommaksi.
LaTeX (ja TeX) on vapaasti saatavissa lähes kaikkiin konetyyppeihin. Windows-koneissa yleisimmin käytetty distribuutio lienee nykyään MiKTeX, Linux-koneissa TeX Live. Mac-koneisiin on saatavissa MacTeX. Myös kaupallisia distribuutioita on.
Vuosien kuluessa LaTeX on tavattomasti monipuolistunut. Eri henkilöt ovat laatineet lukuisia lisäpaketteja sekä täydentämään Lamportin LaTeXia että erityistarpeita varten: Jos tarvitset jotakin erityistä, niin varsin suurella todennäköisyydellä joku on jo tehnyt sopivan lisäpaketin. (Tarkemmat tiedot dokumentaation ja lisäpakettien löytämisestä ja hankkimisesta ovat viitesivulla.)
Tämä materiaali käsitelee ainoastaan LaTeXia. Knuthin alkuperäiseen perus-TeXiin ei puututa.
SKK 30.08.2011