Aritmetiikan peruslauseYhdistetty luku n voidaan aina hajottaa muotoon ![]() Jatkamalla tässä tekijöiden n1 ja n2 hajottamista (jos mahdollista) saadaan lopuksi luvulle n alkutekijähajotelma: ![]() Alkutekijähajotelma voidaan kirjoittaa myös muodossa ![]() Tätä muotoa sanotaan luvun kanoniseksi (alkutekijä)hajotelmaksi. Esimerkki. 300 = 2 . 2 . 3 . 5 . 5 . 5 = 22 . 3 . 53.
Lause. Olkoot a ja b suhteellisia alkulukuja, toisin sanoen syt(a,b) = 1. Jos a | bc, niin a | c.
Todistus. Tiedämme, että lukujen a ja b suurin yhteinen tekijä voidaan esittää muodossa
1 = ua + vb, joillakin kokonaisluvuilla u ja v. Nyt c = c . 1 = c(ua + vb) = uac + vbc. Koska
a | uac ja oletuksen nojalla a | bc, niin a | (uac + vbc) eli a | c.
Lause. Olkoon p alkuluku. Jos p | a1
Todistus. Jos p | a1, niin väite on todistettu. Oletetaan, että p Kahden edellisen lauseen avulla voidaan todistaa seuraava aritmetiikan peruslause. Lause. Jokainen kokonaisluku n > 1 voidaan esittää alkulukujen tulona eli muodossa ![]() tekijöiden pi järjestystä vaille yksikäsitteisesti.
Todistus. Alkutekijähajotelman olemassaolo perusteltiin sivun alussa. Todistetaan vielä, että
kyseinen hajotelma on yksikäsitteinen. Tehdään vastaoletus, että luvulle n olisi kaksi esitystä
n = p1 p2 ![]() Jatkamalla samoin saadaan p2 = q2,...,pt = qr (ja r = t).
On luonnollista sopia, että luvulla 1 on esitys "tyhjänä" alkulukutulona (siis t = 0).
Negatiivisilla kokonaisluvuilla on yksikäsitteinen esitys muodossa -p1p2 Kahden luvun a ja b suurin yhteinen tekijä voidaan laskea määrittämällä ensin lukujen kanoniset hajotelmat. Jos a ja b ovat suuria on Eukleideen algoritmi kuitenkin nopeampi menetelmä.
Linkit:
|