<?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1" ?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="xsl/mathml.xsl"?>
<?xml-stylesheet type="text/css" href="../navi/css/ratk.css"?>
<?xml-stylesheet type="text/css" href="css/algl1e.css"?>
<html  
xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"  
><head>
<title>XML</title> 
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1" /> 
<meta name="generator" content="TeX4ht (http://www.cse.ohio-state.edu/~gurari/TeX4ht/mn.html)" /> 
<meta name="originator" content="TeX4ht (http://www.cse.ohio-state.edu/~gurari/TeX4ht/mn.html)" /> 
<!-- xhtml,mozilla --> 
<meta name="src" content="algl1e.tex" /> 
<meta name="date" content="2005-04-07 09:10:00" /> 
<link rel="stylesheet" type="text/css" href="../navi/css/ratk.css" />
<link rel="stylesheet" type="text/css" href="css/algl1e.css" /> 
</head><body 
>
<h3 class="likesectionHead"><a 
 id="x1-1000"></a>Ensimm&#x00E4;isen kertaluvun lineaarinen ja ep&#x00E4;homogeeninen yht&#x00E4;l&#x00F6;</h3>
<!--l. 30--><p class="noindent">Yleisen teorian mukaan ensimm&#x00E4;isen kertaluvun ep&#x00E4;homogeenisen yht&#x00E4;l&#x00F6;n
<!--l. 31--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
> <mo 
class="MathClass-bin">+</mo> <msub><mrow 
><mi 
>P</mi></mrow><mrow 
><mn>0</mn></mrow></msub 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mi 
>y</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>R</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>&#x0020;
yleinen ratkaisu saadaan lis&#x00E4;&#x00E4;m&#x00E4;ll&#x00E4; vastaavan homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;n
<!--l. 32--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
> <mo 
class="MathClass-bin">+</mo> <msub><mrow 
><mi 
>P</mi></mrow><mrow 
><mn>0</mn></mrow></msub 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mi 
>y</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mn>0</mn></math>&#x0020;
yleiseen ratkaisuun jokin ep&#x00E4;homogeenisen yht&#x00E4;l&#x00F6;n yksitt&#x00E4;isratkaisu.
</p><!--l. 35--><p class="noindent">Ratkaiseminen tapahtuu siten kahdessa vaiheessa: Ensin etsit&#x00E4;&#x00E4;n vastaavan homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;n ratkaisu,
joka on muotoa <!--l. 36--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>y</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>C</mi><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>.
T&#x00E4;m&#x00E4;n j&#x00E4;lkeen haetaan jokin &#8212; mik&#x00E4; tahansa &#8212; ep&#x00E4;homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;n
ratkaisu.
</p><!--l. 40--><p class="noindent">Ep&#x00E4;homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;n yksitt&#x00E4;isratkaisu voidaan usein l&#x00F6;yt&#x00E4;&#x00E4;
arvaamalla sen periaatteellinen muoto ja sijoittamalla yht&#x00E4;l&#x00F6;&#x00F6;n vastaava yrite.
</p><!--l. 43--><p class="noindent">My&#x00F6;s yleinen menettely on olemassa, mutta se saattaa johtaa hankaliin laskuihin. Yleist&#x00E4;
menettely&#x00E4; kutsutaan <span 
class="aeti-10"> vakion varioinniksi</span>, koska yritteen&#x00E4; k&#x00E4;ytet&#x00E4;&#x00E4;n
homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;n yleisest&#x00E4; ratkaisusta saatavaa lauseketta, jossa vakio
<!--l. 46--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>C</mi></math>&#x0020;
on korvattu (ts.&#x00A0;sit&#x00E4; 'varioidaan') tuntemattomalla funktiolla
<!--l. 47--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>u</mi></math>: yrite on siten
<!--l. 48--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>y</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>u</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>. Tuntematon
funktio <!--l. 48--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>u</mi></math>&#x0020;
pyrit&#x00E4;&#x00E4;n m&#x00E4;&#x00E4;r&#x00E4;&#x00E4;m&#x00E4;n siten, ett&#x00E4; yrite toteuttaa yht&#x00E4;l&#x00F6;n.
</p><!--l. 51--><p class="noindent">Kun yrite ja sen derivaatta <!--l. 51--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <msup><mrow 
><mi 
>u</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
> <mo 
class="MathClass-bin">+</mo> <mi 
>u</mi><msubsup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msubsup 
></math>&#x0020;
sijoitetaan differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;&#x00F6;n ja termit ryhmitet&#x00E4;&#x00E4;n sopivasti,
saadaan
</p>
<div class="math-display"><!--l. 53--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="block" ><mrow 
>
                              <mi 
>u</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><msubsup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msubsup 
> <mo 
class="MathClass-bin">+</mo> <msub><mrow 
><mi 
>P</mi></mrow><mrow 
>
<mn>0</mn></mrow></msub 
><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow> <mo 
class="MathClass-bin">+</mo> <msup><mrow 
><mi 
>u</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
>
<mn>1</mn></mrow></msub 
> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>R</mi><mo 
class="MathClass-punc">.</mo>
</mrow></math></div>
<!--l. 55--><p class="nopar"> Koska <!--l. 56--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
></math>&#x0020;
toteuttaa homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;n, on vasemman puolen ensimm&#x00E4;inen termi
<!--l. 57--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" > <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mn>0</mn></math> ja
j&#x00E4;ljelle j&#x00E4;&#x00E4; yht&#x00E4;l&#x00F6;
</p>
                                                                                 
                                                                                 
<div class="math-display"><!--l. 58--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="block" ><mrow 
>
                                     <msup><mrow 
><mi 
>u</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo>  <mfrac><mrow 
><mi 
>R</mi></mrow> 
<mrow 
><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
></mrow></mfrac><mo 
class="MathClass-punc">,</mo>
</mrow></math></div>
<!--l. 60--><p class="nopar">josta <!--l. 61--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>u</mi></math>&#x0020;
saadaan yhdell&#x00E4; integroinnilla.
</p><!--l. 63--><p class="noindent">Integroimisvakiota ei tarvitse ottaa huomioon, koska tavoitteena on l&#x00F6;yt&#x00E4;&#x00E4; vain jokin yksitt&#x00E4;isratkaisu,
ts.&#x00A0;vain jokin funktio <!--l. 64--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>u</mi></math>.
</p><!--l. 66--><p class="noindent">Etsitty yksitt&#x00E4;isratkaisu on siis <!--l. 66--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>u</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><msub><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>1</mn></mrow></msub 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>x</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>.
</p><!--l. 68--><p class="noindent"><span 
class="ecbx-1000">Linkkej</span><span 
class="ecbx-1000">&#x00E4;</span>
</p><!--l. 68--><p class="noindent"><a 
href="../xml/lin1yl.xml" >ensimm&#x00E4;isen kertaluvun lineaariyht&#x00E4;l&#x00F6;, esimerkki</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/algl1h.xml" >vastaava homogeeniyht&#x00E4;l&#x00F6;</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/lineph.xml" >ep&#x00E4;homogeenisen yht&#x00E4;l&#x00F6;n ratkaisujoukko</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/ekslin.xml" >lineaariyht&#x00E4;l&#x00F6; ja integroiva tekij&#x00E4;</a>
<br class="newline" />
<br class="newline" />
<span 
class="ecti-1000">Simo K. Kivel</span><span 
class="ecti-1000">&#x00E4;</span>    10.4.2001
</p>
 
</body> 
</html>
