<?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1" ?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="xsl/mathml.xsl"?>
<?xml-stylesheet type="text/css" href="../navi/css/teor.css"?>
<?xml-stylesheet type="text/css" href="css/nkkfas.css"?>
<html  
xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"  
><head>
<title>XML</title> 
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1" /> 
<meta name="generator" content="TeX4ht (http://www.cse.ohio-state.edu/~gurari/TeX4ht/mn.html)" /> 
<meta name="originator" content="TeX4ht (http://www.cse.ohio-state.edu/~gurari/TeX4ht/mn.html)" /> 
<!-- xhtml,mozilla --> 
<meta name="src" content="nkkfas.tex" /> 
<meta name="date" content="2005-04-07 09:20:00" /> 
<link rel="stylesheet" type="text/css" href="../navi/css/teor.css" />
<link rel="stylesheet" type="text/css" href="css/nkkfas.css" /> 
</head><body 
>
<h3 class="likesectionHead"><a 
 id="x1-1000"></a>Faasitaso</h3>
<!--l. 30--><p class="noindent">Paitsi ensimm&#x00E4;isen my&#x00F6;s toisen kertaluvun differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;ist&#x00E4; saadaan
melkoisesti tietoa graafisilla tarkasteluilla ilman, ett&#x00E4; yht&#x00E4;l&#x00F6;&#x00E4; ratkaistaan.
T&#x00E4;ll&#x00F6;in yht&#x00E4;l&#x00F6; usein kirjoitetaan ensimm&#x00E4;ist&#x00E4; kertalukua olevan
normaaliryhm&#x00E4;n muotoon. Seuraavassa tarkasteltava differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4; voi
olla t&#x00E4;llainen normaaliryhm&#x00E4; tai mik&#x00E4; tahansa ensimm&#x00E4;isen kertaluvun
differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4;.
</p><!--l. 37--><p class="noindent">Normaalimuodossa oleva ensimm&#x00E4;isen kertaluvun differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4;
on
</p>
<div class="math-display"><!--l. 39--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="block" ><mrow 
>
<mfenced separators="" 
open="{"  close="" ><mrow><mtable  align="axis"  
equalrows="false" equalcolumns="false" class="array"><mtr><mtd 
class="array"  columnalign="left"><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
></mtd><mtd 
class="array"  columnalign="left"> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>f</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">,</mo></mtd>
</mtr><mtr><mtd 
class="array"  columnalign="left"><msup><mrow 
><mi 
>z</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
></mtd><mtd 
class="array"  columnalign="left"> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>g</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">,</mo></mtd></mtr>
<!--ll--></mtable>                                                                                 </mrow></mfenced>
</mrow></math></div>
<!--l. 44--><p class="nopar">miss&#x00E4; riippumattomana muuttujana on <!--l. 45--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math>&#x0020;
ja tuntemattomina funktioina <!--l. 46--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>y</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>&#x0020;
ja <!--l. 46--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>z</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>.
</p><!--l. 48--><p class="noindent">Yht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4;n ratkaisut ovat funktiopareja
<!--l. 48--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>z</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>,
ja ne voidaan mielt&#x00E4;&#x00E4; yz-tason k&#x00E4;yriksi riippumattoman muuttujan
<!--l. 49--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math> ollessa
k&#x00E4;yr&#x00E4;parametrin asemassa. T&#x00E4;llaista ratkaisuk&#x00E4;yrien esityst&#x00E4; yz-tasossa
kutsutaan <span 
class="aeti-10"> faasitasoesitykseksi</span>.
</p><!--l. 53--><p class="noindent">Ratkaisuk&#x00E4;yr&#x00E4;n tangenttivektori on <!--l. 53--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><msup><mrow 
><mi 
>z</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>,
ja sen laskemiseen voidaan k&#x00E4;ytt&#x00E4;&#x00E4; alkuper&#x00E4;ist&#x00E4; differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4;&#x00E4;:
Jos yht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4; on autonominen, ei oikea puoli riipu eksplisiittisesti muuttujasta
<!--l. 56--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math>,
jolloin
</p>
                                                                                 
                                                                                 
<div class="math-display"><!--l. 57--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="block" ><mrow 
>
                            <mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><msup><mrow 
><mi 
>z</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>f</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>g</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mo 
class="MathClass-punc">.</mo>
</mrow></math></div>
<!--l. 59--><p class="nopar">Pisteeseen <!--l. 60--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>&#x0020;
liittyv&#x00E4; tangenttisuunta saadaan siis lasketuksi. T&#x00E4;ll&#x00E4; tavoin voidaan muodostaa
faasitasoratkaisuille suuntakentt&#x00E4; ja sen perusteella hahmotella ratkaisuk&#x00E4;yr&#x00E4;t.
</p><!--l. 64--><p class="noindent">Edell&#x00E4; sanottu antaa my&#x00F6;s kvalitatiivisen tuloksen: Jos pisteess&#x00E4;
<!--l. 65--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math> ainakin
toinen luvuista <!--l. 65--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>f</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo><mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math>&#x0020;
ja <!--l. 65--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>g</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math> on
<!--l. 65--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mo 
class="MathClass-rel">&#x2260;</mo><mn>0</mn></math>, on
tangenttisuunta t&#x00E4;ss&#x00E4; pisteess&#x00E4; yksik&#x00E4;sitteinen. T&#x00E4;ll&#x00F6;in kaksi eri
ratkaisuk&#x00E4;yr&#x00E4;&#x00E4; eiv&#x00E4;t voi leikata toisiaan. Poikkeuksellisia pisteit&#x00E4; ovat ne, joissa
<!--l. 68--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>f</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>g</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mn>0</mn></math>, jolloin
tangenttisuunta j&#x00E4;&#x00E4; ep&#x00E4;m&#x00E4;&#x00E4;r&#x00E4;iseksi.
</p><!--l. 71--><p class="noindent">Jos yht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4; ei ole autonominen, riippuu tangenttisuunta paitsi faasitason pisteen koordinaateista
<!--l. 72--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math> my&#x00F6;s
muuttujasta <!--l. 72--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math>.
T&#x00E4;ll&#x00F6;inkin voidaan muodostaa suuntakentti&#x00E4;, mutta ne ovat erilaisia muuttujan
<!--l. 74--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math> eri arvoilla.
Niist&#x00E4; ei voida p&#x00E4;&#x00E4;tell&#x00E4; ratkaisuk&#x00E4;yr&#x00E4;n kulkua, koska tietyyn pisteeseen
<!--l. 75--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo> <mi 
>z</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math> kuuluvaa
parametriarvoa <!--l. 75--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math>&#x0020;
ei tunneta.
</p><!--l. 78--><p class="noindent">Oheinen kuvio on autonomisen <span 
class="aeti-10"> van der Polin yht</span><span 
class="aeti-10">&#x00E4;</span><span 
class="aeti-10">l</span><span 
class="aeti-10">&#x00F6;</span><span 
class="aeti-10">n </span>
<!--l. 79--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi><mi 
>&#x2032;</mi> </mrow> </msup 
> <mo 
class="MathClass-bin">&#x2212;</mo> <mi 
>&#x03BC;</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mn>1</mn> <mo 
class="MathClass-bin">&#x2212;</mo> <msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>2</mn> </mrow> </msup 
> </mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi> </mrow> </msup 
> <mo 
class="MathClass-bin">+</mo> <mi 
>y</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mn>0</mn></math> ratkaisuk&#x00E4;yrien
faasitasoesitys, kun <!--l. 80--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>&#x03BC;</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mn>1</mn></math>.
Vastaava normaaliryhm&#x00E4; on
</p>
<div class="math-display"><!--l. 81--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="block" ><mrow 
>
<mfenced separators="" 
open="{"  close="" ><mrow><mtable  align="axis"  
equalrows="false" equalcolumns="false" class="array"><mtr><mtd 
class="array"  columnalign="left"><msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
></mtd><mtd 
class="array"  columnalign="left"> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>z</mi><mo 
class="MathClass-punc">,</mo>               </mtd>
</mtr><mtr><mtd 
class="array"  columnalign="left"><msup><mrow 
><mi 
>z</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi></mrow></msup 
></mtd><mtd 
class="array"  columnalign="left"> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <mi 
>&#x03BC;</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mn>1</mn> <mo 
class="MathClass-bin">&#x2212;</mo> <msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mn>2</mn></mrow></msup 
></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow><mi 
>z</mi> <mo 
class="MathClass-bin">&#x2212;</mo> <mi 
>y</mi><mo 
class="MathClass-punc">.</mo></mtd></mtr>
<!--ll--></mtable>                                                                                 </mrow></mfenced>
</mrow></math></div>
<!--l. 86--><p class="nopar"></p>
                                                                                 
                                                                                 
<div class="center" 
>
<!--l. 87--><p class="noindent">
<img 
src="images/nkkfas0x.gif" alt="PIC" class="graphics"   /><!--tex4ht:graphics  
name="nkkfas0x.gif" src="nkkfas.eps"  
--></p></div>
<!--l. 91--><p class="noindent">Sovelluksissa riippumaton muuttuja on usein aika ja sen symbolina on
<!--l. 92--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math>. Tuntemattomat
funktiot <!--l. 92--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>y</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math> ja
<!--l. 92--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>z</mi><mrow><mo 
class="MathClass-open">(</mo><mrow><mi 
>t</mi></mrow><mo 
class="MathClass-close">)</mo></mrow></math> kuvaavat tarkasteltavan
systeemin tilaa hetkell&#x00E4; <!--l. 93--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>t</mi></math>.
Kyseess&#x00E4; voi esimerkiksi olla partikkelin paikka ja nopeus, jolloin
<!--l. 94--><math 
 xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" display="inline" ><mi 
>z</mi> <mo 
class="MathClass-rel">=</mo> <msup><mrow 
><mi 
>y</mi></mrow><mrow 
><mi 
>&#x2032;</mi> </mrow> </msup 
> </math>.
</p><!--l. 96--><p class="noindent"><span 
class="ecbx-1000">Linkkej</span><span 
class="ecbx-1000">&#x00E4;</span>
                                                                  

                                                                  
</p><!--l. 96--><p class="noindent"><a 
href="../xml/ryhyle.xml" >differentiaaliyht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4;</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/peraut.xml" >autonominen yht&#x00E4;l&#x00F6; ja yht&#x00E4;l&#x00F6;ryhm&#x00E4;</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/yhmnor.xml" >normaaliryhm&#x00E4;</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/nkkfs3.xml" >faasiavaruus</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml/rtkfas.xml" >vakiokertoimisen lineaariyht&#x00E4;l&#x00F6;n faasitasoesitys, esimerkki</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mma/heiluri1.xml" >tavallinen heiluri (mma-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mma/heiluri2.xml" >kaksoisheiluri (mma-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mma/virtap6.xml" >van der Polin yht&#x00E4;l&#x00F6; (mma-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mma/petsaal.xml" >peto- ja saaliskanta (mma-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mpl/heiluri1.xml" >tavallinen heiluri (mpl-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mpl/heiluri2.xml" >kaksoisheiluri (mpl-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mpl/virtap6.xml" >van der Polin yht&#x00E4;l&#x00F6; (mpl-versio)</a>
<br class="newline" /> <a 
href="../xml_mpl/petsaal.xml" >peto- ja saaliskanta (mpl-versio)</a>
<br class="newline" />
<br class="newline" />
<span 
class="ecti-1000">Simo K. Kivel</span><span 
class="ecti-1000">&#x00E4;</span>    27.03.2001
</p>
 
</body> 
</html>
