Artikkelidokumentti kirjallisuusluetteloineen

Seuraavassa on kolme otetta artikkelidokumentista: dokumenti alku, jossa preamblessa on otsikko-, tekijä- ja päivämäärätiedot; ote tekstistä, jossa on viittaus kirjallisuusluetteloon; osa lopussa olevasta kirjallisuusluettelosta.

\documentclass[10pt,a4paper]{article}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage[finnish]{babel}
\usepackage{url,amsfonts} % Ladataan paketit URLien kirjoittamiseen
                          % ja lisäfontteja

\setlength{\parskip}{\medskipamount}
\setlength{\parindent}{0pt}
\setlength{\emergencystretch}{10pt}

\title{Symboliset laskentaohjelmat ja matematiikan opetus}
\author{Simo K. Kivelä}
\date{1.10.1999}

\begin{document}

\maketitle  % Sijoitetaan otsikkotiedot dokumentin alkuun

Laskimet tulivat matematiikan opetuksen työvälineiksi 1970"-luvulla,
tietokoneet 1980"-luvulla, 1990"-luvulla ovat ohjelmistot kehittyneet
valtavasti. Symbolinen laskenta, tietokonealgebra (CAS = Computer

Opettaja voi kirjoittaa kalvot ja harjoitustehtävät siistiin asuun,
liittää helposti mukaan graafisia esityksiä. Ohjelmien varaan voidaan
rakentaa interaktiivisia opiskelupaketteja, jotka antavat oppilaalle
mahdollisuuden edetä omaan tahtiinsa (\cite{calcmath}, \cite{isom}).

\begin{thebibliography}{xxx}

\bibitem{suvanto} Timo Suvanto, Matematiikan opettajan uudet työkalut,
Dimensio 1/1999.

\bibitem{laurinolli} Teuvo Laurinolli, Miten teknologia muuttaa
matematiikan opetusta, Dimensio 2/1999.

\bibitem{geddes} K.~O.~Geddes, S.~R.~Czapor, G.~Labahn, Algorithms of
Computer Algebra, Kluwer Academic Publishers, Boston, 1992.

\bibitem{mumathkirja} C.~Wooff, D.~Hodgkinson, muMATH: A
microcomputer algebra system, Academic Press, London, 1987.

\bibitem{calcmath} Jerry Uhl, Bill Davis, Horacio Porta, Calculus
\& Mathematica, amerikkalainen Mathematicaa hyödyntävä matematiikan
opiskelupaketti; 1991, kehitetään edelleen;
\url{http://www-cm.math.uiuc.edu/} (14.9.1999).

\bibitem{isom} Simo~K.~Kivelä, Riikka Nurmiainen, Jorma Joutsenlahti,
$\mathfrak{M}$ niinkuin matematiikka, tietokoneavusteinen
matematiikan opiskelupaketti; Teknillinen korkeakoulu, matematiikan
laitos, 1999;
\url{http://www.math.hut.fi/matta/material.html} (15.10.1999).

\end{thebibliography}

Samaan tapaan kuin edellä olevassa dokumentissa viitataan kirjallisuusluetteloon, voidaan dokumentti varustaa sisäisillä viittauksilla: \label{merkki} määrittää kohdan, johon viitataan; viittauksena on joko \ref{merkki} tai \pageref{merkki}.

Mikäli dokumentti sisältää viiteitä, se on ajettava LaTeXilla vähintää kahteen kertaan, jotta viiteet tulevat oikein. Jos riittävän monta kertaa ei ole ajettu LaTeX antaa ajon päätteeksi varoituksia: LaTeX Warning: There were undefined references. tai LaTeX Warning: Label(s) may have changed. Rerun to get cross-references right.

Edellä olevan dokumentin lähdekoodi kokonaisuudessaan ja ajon tulos.

Kirjallisuusviitteitä ei välttämättä tarvitse kirjoittaa dokumentin loppuun, vaan ne voidaan hakea myös erillisestä viitetietokannasta. Tämä on käyttökelpoinen ratkaisu erityisesti slloin, kun tekijä julkaisee useita artikkeleita omalta alaltaan, jolloin hänen kannattaa vähitellen koostaa itselleen alansa viitetietokanta.

Tietokantaa käytettäessä dokumentin loppu näyttää esimerkiksi seuraavalta:

\bibliographystyle{haluttutyyli}
\bibliography{omatviitteet}

\end{document}

Viitteet ovat tiedostossa omatviitteet.bib, joka periaatteessa näyttää seuraavalta:

@article{laurinolli,
author= {Teuvo Laurinolli},
title= {Miten teknologia muuttaa matematiikan opetusta},
journal= {Dimensio},
volume= 2,
year= 1999
}

@book{geddes,
author= {K. O. Geddes and S. R. Czapor and G. Labahn},
title= {Algorithms of Computer Algebra},
publisher= {Kluwer Academic Publishers},
address= {Boston},
year= 1992,
pages= 585,
kuvaus= {Perusteos.}
}

@misc{calcmath,
author= {Jerry Uhl and Bill Davis and Horacio Porta},
title= {{Calculus \& Mathematica}},
url= {http://www-cm.math.uiuc.edu/},
year= 1991
}

Viitetietokantaa käytettäessä dokumentti foo on ajettava useaan kertaan: Ensimmäinen LaTeX-ajo latex foo luo luettelon foo.bbl niistä viitteistä, jotka dokumenttiin tarvitaan. Tämän jälkeen ajetaan bibtex foo, joka poimii tietokannasta nämä viitteet. Lopuksi tarvitaan kaksi LaTeX-ajoa, jotta viiteluettelo ja siihen kohdistuvat viittaukset saadaan paikoilleen.

Viiteluettelo voidaan esittää useassa eri muodossa esimerkiksi sen mukaan, mitä artikkelin julkaiseva lehti haluaa. Muoto on määritelty tyylitiedostossa (haluttutyyli.bst). Yleisesti käytettyjä tyylejä vastaavia tiedostoja on saatavissa valmiina, mutta omansakin voi tehdä.


SKK    27.05.2004