LaTeX-dokumentit WWW:ssä

LaTeX-dokumentit voidaan usealla tavalla muuntaa webissä esitettävään muotoon. Ne voivat tällöin sisältää myös kuvia ja linkkejä, joissakin tapauksissa muutakin, esimerkiksi ääntä.

Web-esityksen pohjana voi olla pdf, html tai suoraan TeX-koodi. Seuraava on yhteenveto eri tavoista. Mukana on esimerkki lopputuloksesta ja koodi, jolla se on tehty.

Esitys ei ole kattava. Toivoakseni siinä ei pahempia virheitä tai epätarkkuuksia ole; jos jotakin löytyy, olen kiitollinen kommenteista.

PDF

PDF (Portable Document Format) on dokumentin esitysmuoto, jota luetaan Adoben Acrobat Readerillä. Tämä toimii itsenäisenä ohjelmana tai selaimen plug-in'ina. Acrobat Reader on saatavissa ilmaiseksi useisiin järjestelmätyyppeihin Adoben sivuilta. Myös joillakin muilla ohjelmilla voidaan lukea pdf-koodia; ainakin ilmaisen Ghostview'n uusimmat versiot ovat tällaisia.

LaTeX-dokumentti voidaan saattaa pdf-muotoon useilla eri tavoilla. Tärkeimmät ovat seuraavat:

Ensin mainittu vaihtoehto on ollut pisimpään tarjolla, viimeksi mainittua lienee nykyään pidettävä suositeltavimpana.

Fonttien sekä mahdollisten kuvien ja hypertekstilinkkien osalta on kuitenkin otettava huomioon seuraavaa. Edellytyksenä on, että ohjelmista on käytössä riittävän uudet versiot.

Fontit

Fonttien osalta ongelmana on, että tavalliset TeXin fontit (*.pk) eivät bittikarttafontteina sovellu, sillä ne näyttävät kuvaruudulla erittäin huonolaatuisilta; paperitulostus on kyllä hyvälaatuinen. Parempaan kuvaruututulokseen päästään käyttämällä ns. Type1-fontteja. Nämä saadaan käyttöön LaTeX-dokumentin määreellä \usepackage{times}, \usepackage{pslatex} tai \usepackage{ae}. Kaksi ensimmäistä ottavat käyttöön Times-fontit, viimeinen ns. Almost European -fontit. Dvips-ohjelman konfigurointitiedostossa lisäksi oltava rivit p +psfonts.cmz ja p +psfonts.amz.

Kuvat

Kuvat liitetään LaTeX-dokumenttiin helpoimmin graphicx-paketin määreellä \includegraphics. Paketti otetaan käyttöön komennolla \usepackage[...]{graphicx}, missä hakasuluissa olevien pisteiden paikalle on tapauksesta riippuen kirjoitettava dvips, dvipdfm tai pdftex.

Kuvan tulee olla eps-tiedosto paitsi käytettäessä pdftexiä, jolloin sen tulee olla pdf-muodossa. Grafiikkaa tuottavissa ohjelmissa kuvan voi yleensä tallettaa eps-muodossa. Sen muuntaminen pdf-muotoon voi tapahtua esimerkiksi Ghostview'lla tai ImageMagick-paketin convert-rutiinilla (jolla voi tehdä muunnoksia useiden eri kuvatyyppien välillä).

Kuvatiedosto sisältää informaation kuva-alasta (Bounding Box). Kaikki ohjelmat eivät talleta tätä oikein. LaTeXin komennolle \includegraphics voidaan kuitenkin antaa optiona bb (=BoundingBox, PostScript) tai viewport (pdf), jolla ohitetaan kuvatiedoston virheelliset arvot. Oikeat arvot voidaan helpoimmin löytää avaamalla kuvatiedosto Ghostview'ssa (Options/Show Bounding Box).

Hypertekstilinkit

Hypertekstilinkit voidaan myös esittää pdf-dokumentissa. Niiden määrittely LaTeX-dokumentissa tapahtuu hyperref-pakettia käyttäen. Tämä otetaan käyttöön määreellä \usepackage[...]{hyperref}, missä hakasulkuihin on kirjoitettava ps2pdf, dvipdfm tai pdftex tapauksesta riippuen. Linkit määritellään makroilla, joiden käyttöohjeet löytyvät hyperref-paketin dokumentaatiosta.

Esimerkkejä

Seuraavat linkit esittävät eri keinoin tehdyt pdf-dokumentit ja vastaavan LaTeX-koodin.

Dokumenteissa oleva kuva on tehty Mathematicalla ja otettu ulos suoraan eps-muodossa Mathematican Export-komennolla.

HTML

Tapoja muuntaa LaTeX-dokumentti html-muotoon ja siis suoraan selaimella luettavaksi on useita, mutta mikään niistä ei toimi täysin tyydyttävästi. Periaatteena yleensä on, että matemaattiset kaavat esitetään gif-kuvina, mikäli niitä ei voida esittää fonteilla ja html-konstruktioilla. Eri muunnosohjelmat asettavat fonttiesitysten ja kuvien välisen rajan eri paikkoihin; joissakin tapauksissa käyttäjä voi vaikuttaa tähän.

Oheisissa esimerkeissä on käytetty Eitan Gurarin tex4ht-ohjelmaa. Sen etuja ovat ainakin seuraavat:

Ongelmia aiheutuu siitä, että kaikille LaTeXin makroille ja ympäristöille ei välttämättä ole tukea. Kaavojen esittäminen fonteilla voi johtaa epäselviin lausekkeisiin esimerkiksi tapauksissa, missä ylä- tai alaindekseillä on indeksejä. Tämä voi lisäksi riippua käytössä olevasta selaimesta.

LaTeX-dokumentin alkuun tarvitaan rivi \usepackage{tex4ht} tai \usepackage[...]{tex4ht}, missä hakasuluissa on käyttäjän oma lisäkonfiguroinnit sisältävä tiedosto. Ajo käynnistetään komennolla ht latex tiedostonimi. Tämä luonnollisesti edellyttää, että tex4ht on asennettu; tavallisiin LaTeX-distribuutioihin se ei yleensä kuulu.

Kuvat voidaan liittää dokumenttiin eps-muotoisina ja ne muunnetaan automaattisesti gif-kuviksi.

Hypertekstilinkit on koodattava tex4ht-paketin ymmärtämällä tavalla joko suoraan paketin omia makroja käyttäen tai hyperref-paketin avulla.

Tarkemmat tiedot löytyvät tex4ht-paketin sähköisestä dokumentaatiosta. Jossain määrin voi myös käyttää kirjaa Michel Goossens, Sebastian Rahtz, The LaTeX Web Companion, Addison-Wesley, 1999, mutta tämä alkaa monessa suhteessa olla vanhentunut.

Esimerkki

Eps-muodosta muunnettujan kuvien suhteen ongelmana on, että tex4ht varustaa muuntamansa gif-kuvan height- ja width-määreillä, jolloin kuvan laatu huononee. Parempaan tulokseen päästään poistamalla html-tiedostosta height- ja width-määreet, jolloin kuvan koosta on huolehdittava asettamalla haluttu koko LaTeX-tiedostossa \includegraphics-määreen optiona.

TKK:lla tex4ht on asennettu kgnystrom.hut.fi-nimiseen koneeseen. Tämän käyttöön on lyhyet ohjeet. Koneen käyttö edellyttää käyttäjätunnusta. Pyynnöt voi osoittaa Simo Kivelälle.

MatTa-projektissa laadittu lisäkonfigurointitiedosto matta.cfg on kiinnostuneiden käytettävissä.

TeX

Jos selaimen pluginina on techexplorer, voidaan TeX- (LaTeX-) dokumentit esittää sellaisinaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että on käytetty suhteellisen yksinkertaista TeX-koodia. techexplorer ei tunnista läheskään kaikkia TeXin tai LaTeXin konstruktioita ja esittää tuntemattomat TeX-määreet sellaisinaan punaisella värillä.

TeX-dokumenttiin voidaan liittää kuvia, mutta näiden tulee olla gif- tai jpeg-muodossa.

Hypertekstilinkit ovat mahdollisia, mutta ne on tehtävä techexplorerille ominaisella tavalla.

techexplorerista löytyy tuki myös joillekin muille dokumentin rakenteen piirteille. Tarkemmat tiedot löytyvät paketin dokumentaatiosta tai kirjasta Michel Goossens, Sebastian Rahtz, The LaTeX Web Companion, Addison-Wesley, 1999.

Esimerkki

Esimerkin katselu edellyttää, että selaimen plug-in'iksi on asennettu techexplorer.

MathML

Matemaattisten artikelin verkkojulkaisemisen tulevaisuuden ratkaisu lienee MathML, Mathematical Meta/Markup Language. Jossain määrin ongelmana on edelleenkin, että selaimien MathML-tuki vaihtelee.


SKK    09.03.2004