Mathematicalla voidaan ohjelmoida kuten olio-ohjelmointikielillä yleensä. Alla on muutamia funktioita, jotka ovat käteviä ohjelmoitaessa.
Olkoon meillä seuraava komentosarja, joka laskee annettujen numeroiden keskiarvon. Parametrina annetaan numerolista.
![[Graphics:Images/Ohjelm_gr_1.gif]](Images/Ohjelm_gr_1.gif)
![[Graphics:Images/Ohjelm_gr_2.gif]](Images/Ohjelm_gr_2.gif)
Module[{}, proseduuri1; proseduuri2;..
] määrittelee
proseduurin, jossa voi olla paikallisia muuttujia
kaarisulkujen sisään lueteltuna. Tästä
on se etu etteivät eri asiayhteydessä olevat muuttujat sotkeudu toisiinsa. Paikalliset muuttujat eivät näy ulkopuolelle eivätkä näin ollen vaikuta vaikka muualla käytettäisiin samannimisiä muuttujia.
Mathematicassa For-lause kirjoitetaan muodossa For[alkuasetus, jatkamisehto, eteneminen, toistettava lause].
Tämä funktio suorittaa toistettavaa lausetta (mahdollisesti muuttuvin parametrein) , kunnes jatkamisehto ei enää ole voimassa.
![[Graphics:Images/Ohjelm_gr_4.gif]](Images/Ohjelm_gr_4.gif)
![[Graphics:Images/Ohjelm_gr_8.gif]](Images/Ohjelm_gr_8.gif)
If-lauseen perusmuoto on If[testi, lause1, lause2, lause3]. Jos testi on tosi suoritetaan lause1, jos testi ei ole tosi, suoritetaan lause2, jos testin todenmukaisuutta ei tunneta suoritetaan lause3. Mikäli testi on aina tosi tai epätosi ei lausetta 3 tarvitse kirjoittaa.
![[Graphics:Images/Ohjelm_gr_14.gif]](Images/Ohjelm_gr_14.gif)
Ajettaessa useita käskyjä toisensa jälkeen,
alkaa muistilehtiö täyttyä komennoista.
Siistimpää jälkeä saadaan halutessa tallentamalla komennot
puolipilkuilla erotettuna m-tiedostoksi.
Tämä käy siten, että avataan jokin
tekstieditori ja esim. hiirellä kopioidaan
komennot editorin avaamalle arkille tekstitiedostoksi.
Tiedostolle annetaan nimeksi tiedostonimi.m.
Tiedosto ajetaan eli komennot annetaan Mathematicalle
lataamalla tiedosto muistikirjaan seuraavaan
tapaan.
<</hakemistoni/tiedostoni.m