Miksi kompleksilukuja?

Lukualueen vaiheittaisen laajentamisen luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin () voidaan katsoa syntyvän tarpeesta löytää ratkaisu yhä uusille yhtälötyypeille: ei ratkea luonnollisten lukujen joukossa, mutta kylläkin kokonaislukujen joukossa; ei ratkea kokonaislukujen, mutta kyllä rationaalilukujen joukossa; yhtälöllä ei ole rationaalista ratkaisua, mutta reaalilukujoukkoon kuuluva ratkaisu löytyy.

Samaa ajattelua voidaan yrittää jatkaa: Yhtälö ei ratkea reaalilukujoukossa, mutta voitaisiinko lukujoukkoa laajentaa siten, että sille kuitenkin löytyisi ratkaisu?

Suoraviivainen mahdollisuus on päättää ottaa käyttöön ’luku’ , jolla on ominaisuus , ja sopia lisäksi, että sillä lasketaan reaalilukujen laskusääntöjä noudattaen. Tällöin on , ja yhtälölle on saatu kaksi ratkaisua, ja . Jotenkin luontevaa on tällöin myös kirjoittaa , vaikka tämä joissakin yhteyksissä osoittautuukin hieman ongelmalliseksi.

Edellä oleva jättää kuitenkin avoimeksi, mikä oikeastaan on ja voidaanko ristiriitoihin joutumatta sopia, että sillä lasketaan reaalilukujen tapaan.

Kompleksiluvut määritelläänkin tämän takia hieman toisin ottamalla lähtökohdaksi xy-taso , jota ryhdytään kutsumaan kompleksitasoksi. Määrittelyprosessin tuloksena saadaan kompleksilukualgebra, jossa neljä peruslaskutoimitusta toimivat samoilla säännöillä kuin reaalilukualgebrassa. Lisäksi on voimassa . (Kaikki aritmetiikka ei kuitenkaan toimi samoin kuin reaalialueella: . Jokin yhtäläisyysmerkeistä on ilmeisestikin väärä!)

Kompleksiluvut osoittautuvat merkityksellisiksi monissa muissakin suhteissa kuin polynomiyhtälöiden ratkaisemisessa. Niitä tarvitaan sekä monilla matematiikan osa-alueilla että sovellettaessa matematiikkaa muissa tieteissä.

Linkkejä

Kompleksilukujen määrittely

Simo K. Kivelä 20.04.2005