Omien muuttujien käyttö

Omat muuttujat

Lausekkeita ja välituloksia talletetaan usein itse määriteltyihin muuttujiin. Tällä tavoin niihin on helpompi viitata. Muuttujalle talletetaan arvo yhtäsuuruusmerkin = avulla. Tämän jälkeen muuttujan arvoon voidaan viitata suoraan muuttujan nimellä. Vertaa: sijoitusoperaattorin := käyttöön.
Omat muuttujat, funktiot ja komennot on selkeyden vuoksi hyvä kirjoittaa aina pienellä kirjaimella.
Muuttujan arvoa kysytään syöttämällä pelkästään muuttujan nimi. Jos muuttujalle on annettu jokin arvo, Mathematica tulostaa tämän arvon. Muussa tapauksessa tulostuu pelkkä muuttujan nimi.
Muuttujan määrittelyä voidaan kysyä kysymysmerkillä, esimerkiksi ?muuttuja. Katso: omien määrittelyjen poistaminen

Omien määrittelyjen poistaminen

Mathematica-istunnon aikana määritellyt muuttujat niihin talletettuine arvoineen ovat voimassa koko istunnon ajan, jollei arvoja muiksi muuteta tai muuttujan arvoja poisteta.  Muuttujat puhdistetaan määrittelyistä vaihtoehtoisilla komennoilla
muuttuja=.
Clear[muuttuja]
Remove[muuttuja]
Kun halutaan puhdistaa tai poistaa kaikki itse määritellyt symbolit, voidaan käyttää komentoa
Clear["Global`*"]     tai    Remove["Global`*"].
Muuttujan määrittelyä voidaan tarvittaessa kysyä kysymysmerkillä, esimerkiksi ?muuttuja.

Sijoitusoperaattorit = ja :=

Sijoitusoperaattorin = avulla asetetaan muuttujalle arvo, esimerkiksi b=a^3. Tällöin muuttuja b saa arvoksi oikean puolen arvon. Jos oikeana puolena on lauseke, sen arvo lasketaan ja sitten laskettu arvo sijoitetaan muuttujan b arvoksi. Jos esimerkiksi muuttujalla a olisi arvo 2, niin muuttujan b arvoksi tulisi .
Kun muuttujalle sijoitetaan arvo käyttäen sijoitusoperaattoria :=, niin oikean puolen arvo lasketaan vasta, kun muuttujan arvoa kysytään. Kyseessä on ns. viivästetty sijoitus.
Sijoitusoperaattoreiden ero selviää seuraavasta esimerkistä.