Teoria : Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Lineaariyhtälön ratkaisun olemassaolo

Lineaariset differentiaaliyhtälöt ovat varsin hyvin käyttäytyviä: alkuarvoprobleemalle on olemassa yksikäsitteinen ratkaisu sangen yleisillä edellytyksillä.

Lause. Olkoon tarkasteltavana normaalimuotoinen kertalukua n oleva lineaarinen (homogeeninen tai epähomogeeninen) differentiaaliyhtälö

y(n) + Pn-1(x)y(n-1) + . . . + P1(x)y' + P0(x)y = R(x)

(missä siis korkeimman kertaluvun derivaatan kerroin on = 1) ja alkuehto

y(x0) = y0,   y'(x0) = y1,   . . . ,   yn-1(x0) = yn-1.

Jos funktiot Pk, k = 0, 1, . . . , n - 1, ja R ovat jatkuvia tarkasteluvälillä [a, b], johon alkuehtokohta x0 kuuluu, niin alkuarvoprobleemalla on tällä välillä yksikäsitteinen ratkaisu.

Ehto yhtälön normaalimuotoisuudesta on oleellinen. Esimerkiksi Eulerin yhtälön x2 y'' - 4xy' + 6y = 0 kerroinfunktiot P2(x) = x2, P1(x) = -4x ja P0(x) = 6 ovat kyllä jatkuvia, mutta yhtälön yleinen ratkaisu y = C1x2 + C2x3 toteuttaa vakioista C1 ja C2 riippumatta alkuehdon y(0) = y'(0) = 0. Alkuarvoprobleemalla on tällöin äärettömän monta ratkaisua. Jos toisaalta alkuehtona on vaikkapa y(0) = 0, y'(0) = 1, ei ratkaisua löydy lainkaan. Normaalimuodossa yhtälö onkin

y'' - 4
--
x y' + 6
-2-
x y = 0,

jolloin kerroinfunktiot eivät ole edes määriteltyjä alkuehtokohdassa x = 0.

Lause voidaan todistaa samaan tapaan kuin yleisen tapauksen ratkaisun olemassaoloa koskeva lause. Oleellisena erona on, että suorakulmion sijasta voidaan tarkastella y-suunnassa rajoittamatonta vyötä {(x, y) | a < x < b, - oo < y <  oo }. Seurauksena on, että ei jouduta rajoittamaan väliä, jolla ratkaisu on olemassa.


Teoria: ratkaisun olemassaolo yleisessä tapauksessa
Esimerkki: Eulerin yhtälön ratkaiseminen
Esimerkki: kolmannen kertaluvun yhtälö, jossa lauseen oletukset eivät täyty

SKK 15.5.2001