Differentiaaliyhtälö voidaan puolittain derivoida tai integroida. Sellaisenaan tämä ei useinkaan johda yhtälön ratkaisemiseen, mutta auttaa muuttamaan probleeman toisenlaiseen, ehkä helpompaan muotoon tai saamaan osittaista informaatiota ratkaisuista.
Esimerkiksi:
1) Olkoon tarkasteltavana alkuarvoprobleema y'' + xyy' = 0, y(2) = 3, y'(2) = 5.
Derivoimalla differentiaaliyhtälö saadaan y''' + yy' + xy'2 + xyy'' = 0. Koska sekä tämä että alkuperäinen yhtälö ovat voimassa kaikilla muuttujan arvoilla, ne erityisesti ovat voimassa alkuehtopisteessä x = 2. Tällöin on
y''(2) | = -2y(2)y'(2) = -30, | ||
y'''(2) | = -y(2)y'(2) - 2(y'(2))2 - 2y(2)y''(2) = 115. |
Alkuperäisen yhtälön derivointi kuitenkin hävittää informaatiota: yhtälössä olisi saanut olla lisäksi mikä tahansa vakiotermi, ja derivoitu yhtälö olisi ollut sama. Täten ei ole selvää, että saadut funktiot y ovat myös alkuperäisen yhtälön ratkaisuja.
Sijoittamalla lausekkeet alkuperäiseen yhtälöön todetaan, että tulee olla A = 0 ja B = 2C2 . Alkuperäisen yhtälön ratkaisut ovat siten y = -x2 ja y = Cx + 2C2, C mielivaltainen vakio. Edellinen on yhtälön erikoisratkaisu, jälkimmäinen yleinen ratkaisu.
3) Jos alkuarvoprobleemassa y' = f(x, y), y(x0) = y0 differentiaaliyhtälö integroidaan puolittain välin [x0, x] yli, saadaan
y'(x) dx = f(x, y(x)) dx eli y(x) = y0 + f(x, y(x)) dx.
Oikean puolen integraalia ei voida laskea, koska se sisältää tuntemattoman funktion y(x). Yhtälö on kuitenkin saatu muunnetuksi uuteen muotoon: se ei sisällä enää tuntemattoman funktion derivaattaa, mutta kylläkin integraalin, jonka sisällä tuntematon funktio on. Tällaista yhtälöä sanotaan integraaliyhtälöksi.