Sisällön pääryhmät Matematiikka tieteenä Matematiikka [ 1 2 3 4 ] ESITIEDOT: KATSO MYÖS:  matemaatikot

Kansisivu  Sisältö  Hakemisto

Matematiikan historia alkaa muinaisesta Egyptistä, Kaksoisvirranmaasta, Intiasta ja Kiinasta. Käytännölliset tehtävät kuten kauppa, maanmittaus ja hallinto vaativat laskutoimitusten suorittamista. Tätä varten kehitettiin sääntöjä, mutta nämä olivat mekaanisesti sovellettavia ohjeita, joiden perusteita ei yleensä pohdittu.

Matematiikka deduktiivisena tieteenä — jossa uudet tulokset loogisesti päätellään aiemmista — syntyi antiikin Kreikassa, jossa pääasiassa keskityttiin geometriaan. Kreikan matematiikassa on erotettavissa kaksi vaihetta, varhaisempi vuosien 600 – 100 eKr. välillä, myöhäisempi välillä 100 – 400 jKr. Edellinen keskittyi Aigeian meren äärelle, osittain Etelä-Italiaan, jälkimmäinen Aleksandriaan. Kreikan matematiikalla tarkoitetaankin yleensä vanhalla ajalla kreikkalaisen kulttuurin piirissä eri puolilla Välimerta harjoitettua matematiikkaa.

Antiikin matematiikka hiipui viimeistään 600-luvulla islamilaisten vallattua Aleksandrian ja tuhottua sen kirjaston.

Keskiajalla matematiikan harjoitus kukoisti arabimaailmassa, aluksi 800-luvulla Bagdadissa, myöhemmin Persiassa ja Samarkandissa. Arabit omaksuivat vaikutteita muinaisen Kaksoisvirranmaan aritmetiikasta, kreikkalaisesta geometriasta ja intialaisesta matematiikasta. Intiasta on peräisin kantalukuun 10 perustuva paikka- (positio-) järjestelmä lukujen merkitsemisessä sekä numeromerkit, jotka tosin ovat muuntuneet moneen kertaan. Arabikulttuurin piirissä alkoi algebran kehitys.

Arabikulttuurin saavutukset kulkeutuivat vähitellen myös Eurooppaan. 1100-luvulta lähtien käännettiin arabien ja myös antiikin kreikkalaisten teoksia. Laajemmin antiikin perinnöstä kiinnostuttiin renessanssiaikana 1400-luvulta lähtien.

geometria  geometria  positiojärjestelmä

Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12