![]() ![]() ![]() ESITIEDOT: ![]() KATSO MYÖS: ![]() ![]() |
|
Funktioiden raja-arvojen ja lukujonojen raja-arvojen laskeminen on usein hyvin samantyyppistä. Pohjana ovat ’itsestään selvien’ (ts. määritelmän perusteella selvien) tulosten ohella summan, erotuksen, tulon ja osamäärän raja-arvoa koskevat lauseet ja tunnetut funktioiden ominaisuudet. Viimeksi mainittuja ovat mm. tiedot alkeisfunktioiden jatkuvuudesta ja edempänä mainitut standardiraja-arvot (jotka todistetaan suoraan määritelmään vedoten).
Samat varovaisuusvaatimukset ’itsestään selvyyksien’ osalta kuin lukujonojen raja-arvoja laskettaessa on tietenkin otettava huomioon.
Raja-arvon laskemisessa tarvitaan usein seuraavia kaavoja, joissa oletetaan, että
funktioiden f ja g raja-arvot limxaf(x) ja limx
ag(x) ovat olemassa:
limx![]() ![]() ![]() |
limx![]() ![]() |
limx![]() ![]() ![]() |
limx![]() ![]() ![]() |
Osamäärää koskevassa kaavassa tulee luonnollisesti nimittäjien olla 0.
  | ![]() ![]() ![]() ![]() |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12