![]() ![]() ![]() ESITIEDOT: ![]() KATSO MYÖS: ![]() ![]() |
|
Lasketaan R-säteisen pallon hitausmomentti keskipisteen kautta kulkevan akselin
suhteen, kun massatiheys on vakio = 1.
Sijaitkoon kolmiulotteinen xyz-koordinaatisto siten, että origo on pallon
keskipisteessä. Kiertoakseli olkoon z-akseli. Pallo jaetaan edellä kuvatulla tavalla
pikku osiin ja näistä kerätään yhteen ne, joilla on sama etäisyys kiertoakselista.
Yhteen kuuluvat osat muodostavat lieriökuoria akselina z-akseli. Jos etäisyys
akselista on r, on lieriön korkeus Pythagoraan mukaan 2 ja pohjan säde
luonnollisesti r. Jos lieriökuoren paksuus on
r, on kuoren tilavuus (eli massa,
koska
= 1) likimain 2
r 2
r.
Jakamalla pallo n lieriökuoreen, muodostamalla jokaisen hitausmomentti ja laskemalla yhteen saadaan Riemannin summa, joka approksimoi pallon hitausmomenttia:
r
. 2
rk 2
rk.
Jakoa tihennettäessä, so. kuoria ohennettaessa, jolloin niiden lukumäärä kasvaa, tämä lähestyy integraalia
J = 4r3
dr,
mikä siis antaa pallon hitausmomentin.
Integraali voidaan laskea tekemällä sijoitus t = , jolloin dt = -
dr
ja uudet rajat ovat t = R, t = 0. Integraali saa seuraavan muodon ja voidaan
laskea:
J = 4 - (R2 - t2)t2 dt = -4
=
R5.
Hitausmomentti lausutaan yleensä kappaleen kokonaismassan avulla. Koska
massatiheys = 1, on kokonaismassa sama kuin tilavuus: m = R3. Tällöin pallon
hitausmomentti voidaan kirjoittaa
J = mR2.
Tämä vastaa tilannetta, jossa pallon massa on keskittynyt yhteen pisteeseen
etäisyydelle R. Tätä etäisyyttä sanotaan pallon hitaussäteeksi.
  | ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12