[#] Sisällön pääryhmät --> Integraali --> Määrätty integraali [ 1 2 3 4 5 6 7 8 ]
ESITIEDOT: [#] summa ja tulo, [#] integraalifunktio
KATSO MYÖS: [#] integroimistekniikkaa
[#] Kansisivu
[#] Sisältö
[#] Hakemisto


Määrätyn integraalin määrittely

Olkoon annettuna suljetulla välillä [a, b] määritelty reaaliarvoinen funktio f. Tämän ei tarvitse olla derivoituva eikä edes jatkuva. Jaetaan väli [a, b] osaväleihin jakopisteillä xk, joille pätee

a = x0 < x1 < x2 < ... < xn = b.

Osavälejä on tällöin n kappaletta. Niiden pituuksia merkitään Dxk = xk - xk-1; osavälien ei tarvitse olla yhtä pitkiä. Olkoon vk jokin k:nnen osavälin piste: vk  (- [xk-1, xk]. Funktion f arvoista välillä [a, b] muodostettua summaa

 sum n

k=1f(vk)Dxk

kutsutaan Riemannin summaksi.

Lisätään jakopisteiden määrää välin [a, b] jaossa siten, että pisteiden määrän kasvaessa pisimmänkin osavälin pituus lähestyy nollaa. (Tämä merkitsee jaon tihentämistä tietyssä mielessä tasaisesti, so. suurin piirtein samalla tavoin välin eri osissa.) Tällöin vastaavassa Riemannin summassa n -->  oo ja Dxk --> 0, ts. termien lukumäärä kasvaa, mutta samalla jokainen yksittäinen termi lähestyy nollaa. Ei ole selvää, miten Riemannin summa tällöin käyttäytyy: kumpi voittaa, äärettömyyteen vievä termien lukumäärä vai nollaan vievä yksittäisten termien suuruus.

Jos Riemannin summalla edellä kuvatussa rajaprosessissa on raja-arvo riippumatta siitä, miten pisteet vk osaväleiltä valitaan ja miten jaon tasainen tihentäminen tapahtuu, sanotaan, että funktio f on integroituva välillä [a, b] ja sen määrätty integraali on mainittu raja-arvo. Merkitään

 integral  b

  af(x) dx = lim  sum n


k=1f(vk)Dxk.

Rajaprosessi on luonteeltaan erilainen kuin lukujonon tai funktion raja-arvo. Itse asiassa määrätyn integraalin täsmällinen määrittely edellyttäisi tämänkin raja-arvotyypin määrittelyä d - e -tekniikalla.

Voidaan osoittaa, että jos f on jatkuva funktio, niin Riemannin summan raja-arvo on olemassa. Se on olemassa myös monille epäjatkuville funktioille, mutta ei kaikille.

Integraalien käyttö perustuu usein Riemannin summien mukaiseen ajatteluun, kuten seuraavat esimerkit osoittavat.

  [#] suljettu väli
[#] funktio (reaali-)
[#] derivoituvuus
[#] jatkuvuus
[#] alkio
[#] summamerkintä
[#] raja-arvo (lukujonon)
[#] raja-arvo (funktion)

Kivelä, M niinkuin matematiikka, versio 1.12