![]() ![]() ![]() ![]() ESITIEDOT: KATSO MYÖS: ![]() |
|
Ympyrän kehän ja halkaisijan suhteelle käytettiin erilaisia arvoja jo vanhan ajan Egyptissä ja Babyloniassa. Kuitenkin vasta kreikkalaiset tutkivat geometriaa perusteellisemmin ja päättelivät ympyrän koosta riippumattoman suhteen olemassaolon. Eukleideen (n. vuonna 300 eKr.) Stoikheia (lat. Elementa) -teoksen XII kirja alkaakin todistuksella, että ympyröiden alat suhtautuvat toisiinsa kuten halkaisijoiden neliöt.
Arkhimedes (200-luvulla eKr.) käytti likiarvoja 3 <
< 3
(3.1408 <
< 3.1429).
Arabimatemaatikko al-Kaši laski
:lle likiarvon 16 desimaalin tarkkuudella
1400-luvulla, hollantilainen Ludolph van Ceulen 35 desimaalilla 1500-
ja 1600-lukujen vaihteessa. Tietokoneaikakausi on ratkaisevasti lisännyt
mahdollisuuksia:
laskettiin syyskuussa 1999 Japanissa 206 miljardin (tarkemmin
sanottuna 206 158 430 000) desimaalin tarkkuudella.
Luvun irrationaalisuuden todisti sveitsiläis-saksalainen matemaatikko Johann
Heinrich Lambert vuonna 1761, transkendenttisuuden saksalainen Ferdinand von
Lindemann 1882.
Kreikkalaisen kirjaimen (pikku pii) käyttö ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen
symbolina on peräisin suhteellisen myöhäiseltä ajalta. Sen käyttö vakiintui vasta
1700-luvulla Leonhard Eulerin kirjoituksissa.
  | ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12