Sisällön pääryhmät Yhtälöt ja epäyhtälöt Yhtälöryhmät [ 1 2 3 4 5 6 ] ESITIEDOT:  yhtälöt KATSO MYÖS:

Kansisivu  Sisältö  Hakemisto

Yksinkertaisin tapa yrittää ratkaista yhtälöryhmä on ratkaista ensin jokin yhtälöistä yhden tuntemattoman suhteen, jolloin tämä tulee lausutuksi muiden tuntemattomien avulla, ja sijoittaa tulos muihin yhtälöihin. Tällöin yksi tuntemattomista tulee eliminoiduksi ja samalla yhtälöiden määrä vähenee yhdellä. Tämän jälkeen eliminoidaan samalla tavoin toinen tuntematon. Menettelyä jatketaan, kunnes jäljellä on vain yksi yhtälö.

Jos viimeisessä yhtälössä on jäljellä vain yksi tuntematon, on päädytty yhden yhtälön tapaukseen; ks. yhtälöt. Jos jäljellä on useampia tuntemattomia, on yhtälöä tutkittava lähemmin jollakin sopivalla tavalla; usein — mutta ei aina — ratkaisuja on tällöin äärettömän paljon.

Edempänä olevat esimerkit havainnollistavat menettelyä.

Esitetty menettely ei toimi, jos jossakin vaiheessa ei jäljellä olevassa ryhmässä ole ainoatakaan sellaista yhtälöä, että jokin tuntematon saataisiin ratkaistuksi muiden avulla. Näin voi aivan hyvin käydä esimerkiksi riittävän korkea-asteisten polynomiyhtälöiden tai transkendenttiyhtälöiden tapauksessa. Mitään yleispätevää menettelyä yhtälöryhmän ratkaisemiseen ei olekaan olemassa.

Toisaalta edellä kuvattu eliminointimenettely voidaan usein järjestää laskennan kannalta tehokkaampaankin muotoon. Tällainen järjestely on esimerkiksi lineaarisiin yhtälöryhmiin soveltuva Gaussin algoritmi, jota ei tässä lähemmin käsitellä.

Vaikka tuntemattomien eliminointi ei onnistuisikaan, voidaan yhtälöryhmä silti pyrkiä ratkaisemaan numeerisesti, jolloin täytyy tuntea lähtöapproksimaatio kaikille tutntemattomille ja kerralla saadaan vain yksi ratkaisu (so. yhdet arvot tuntemattomille) samaan tapaan kuin yhden yhtälön Newtonin iteraatiossa. Menettelyä kutsutaan tällöinkin Newtonin iteraatioksi.

yhtälö  yhtälö (polynomi-)  yhtälö (transkendentti-)  Gauss  Newtonin iteraatio

Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12