![]() ![]() ![]() ESITIEDOT: ![]() KATSO MYÖS: ![]() ![]() |
|
Raja-arvojen laskeminen pohjautuu määritelmän perusteella ’itsestään selviin’ tuloksiin sekä summan, erotuksen, tulon ja osamäärän raja-arvoa koskeviin lauseisiin. Lisäksi on syytä tuntea eräitä ’standardiraja-arvoja’ (käsittely edempänä), jotka voidaan perustella suoraan määritelmän avulla, vaikkakaan ei aivan yksinkertaisesti.
Itsestään selviä, oikeastaan suoraan määritelmiin palautuvia tuloksia ovat ennen muuta
limn = 0 ja limn
n =
.
Tietty varovaisuus ’itsestään selvyydessä’ on kuitenkin paikallaan. Erityisesti on
huomattava, että jos lauseke näyttäisi rajaprosessissa saavan muodon 0/0, /
,
0 .
,
-
tai 1
, sen raja-arvosta ei tämän perusteella voida päätellä
mitään. Varsinkin viimeiseksi mainittu on syytä huomata: Esimerkiksi
Neperin luku e = 2.718... saadaan raja-arvona limn
(1 + 1/n)n, mikä
muodollisesti laskien antaa 1
ja siis johtaa kiusaukseen päätellä raja-arvoksi
1.
Raja-arvon laskemisen suhtautuminen laskutoimituksiin ilmenee seuraavista
kaavoista, joissa oletetaan, että raja-arvot limnan ja limn
bn ovat
olemassa:
limn![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
limn![]() ![]() ![]() ![]() |
limn![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
limn![]() ![]() ![]() ![]() |
Osamäärää koskevassa kaavassa tulee luonnollisesti nimittäjien olla 0.
  | ![]() ![]() |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12