[#] Sisällön pääryhmät --> Lukujonon ja funktion raja-arvo --> Lukujonon raja-arvo [ 1 2 3 4 5 6 7 ]
ESITIEDOT: [#] lukujonot
KATSO MYÖS: [#] funktion raja-arvo, [#] Neperin luku e
[#] Kansisivu
[#] Sisältö
[#] Hakemisto


Alaraja-arvo ja yläraja-arvo

Rekursiivisesti määritelty lukujono

a1 = 0.5, an+1 = ran(1 - an),  n = 1, 2, 3, ... ,

missä r = 3.75, on esitetty oheisessa kuvassa. Vaaka-akselilla on indeksiarvot, pystyakselilla jonon lukujen arvot.

Ilmeisestikään jono ei suppene, mutta pysyy rajoitettuna välille [0, 1]. Yksittäiset luvut riippuvat voimakkaasti ensimmäisen luvun valinnasta eikä jonossa ole havaittavissa jaksollisuutta. Tämän johdosta sen sanotaan käyttäytyvän kaoottisesti.

Koska jono kuitenkin pysyy rajoitettuna, voidaan kysyä, millä välillä sen luvut raja-arvomielessä ovat. Tällöin johdutaan alaraja-arvon ja yläraja-arvon käsitteisiin. Olkoon mp suurin mahdollinen alaraja niille luvuille, joiden indeksi on > p, ja Mp pienin mahdollinen yläraja samoille luvuille. Näitä merkitään

mp = infn>pan, Mp = supn>pan.

Symbolit inf ja sup ovat lyhenteitä sanoista infimum ja supremum.

Voidaan todistaa, että lukujonoilla m1,  m2,  m3,  ... ja M1,  M2,  M3,  ... on aina (jonon a1,  a2,  a3,  . . . ollessa rajoitettu) olemassa raja-arvot. Näitä kutsutaan alaraja-arvoksi ja yläraja-arvoksi (limes inferior ja limes superior); merkinnät

limp--> oo mp = lim infn--> oo an, limp--> oo Mp = lim supn--> oo an.

Havainnollisesti sanoen jonon luvut kasautuvat ala- ja yläraja-arvon väliselle alueelle. Jos jono suppenee, ala- ja yläraja-arvo yhtyvät jonon raja-arvoksi.

  [#] rekursiivisesti määritelty lukujono

Kivelä, M niinkuin matematiikka, versio 1.12