![]() ![]() ![]() ESITIEDOT: ![]() KATSO MYÖS: ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
|
Tunnetun funktion f käänteisfunktio g voidaan usein löytää ratkaisemalla yhtälö y = f(x) muuttujan x suhteen. Jos ratkaisu on yksikäsitteinen tietyillä arvoilla y, saadaan tästä käänteisfunktion lauseke muodossa x = g(y).
Esimerkiksi funktio
f(x) =
on määritelty, kun x3. Käänteisfunktio saadaan ratkaisemalla x yhtälöstä
y = f(x):
y =
x =
.
Ratkaisu on mahdollinen ja tulos yksikäsitteinen, jos y1. Käänteisfunktio on siis
määritelty, kun sen argumentti on
1. Kun tavanomaiseen tapaan merkitään
funktion argumenttia x, on käänteisfunktion lauseke
g(x) = , x
1.
Vaikka käänteisfunktio olisi olemassa, ei sille välttämättä saada lauseketta edellä esitetyllä menettelyllä. Esimerkiksi funktion
f(x) =
tapauksessa jouduttaisiin ratkaisemaan viidennen asteen polynomiyhtälö
x5 - yx2 - y = 0, mikä ei ole juurilausekkeiden avulla mahdollista. Tästä
huolimatta käänteisfunktio on olemassa, mikä voidaan päätellä osoittamalla
funktio f derivaatan avulla aidosti kasvavaksi. Tällöin f on bijektio
ja
käänteisfunktio siis olemassa. Alkeisfunktioiden avulla muodostettua lauseketta
sille ei kuitenkaan saada.
  | ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12